Suomenlinnassa tuuleeeeeee

Suomenlinnan kirkko on näkyvä maamerkki, jonka oppaat aina muistavat esitellä Kaivopuiston kohdalla ajettaessa.

Suomenlinnan kirkon opastaulusa kuvataan ne suunnitelmat, jotka oli tarkoitus toteuttaa.
Kirkon edessä olevan opastintaulun selkeää tekstiä.

Alunperin venäläiset rakensivat ortodoksikirkon sotaväen käyttöön vuonna1854. Kirkko pyhitettiin Aleksanteri Nevskille, joka oli 1200-luvun alussa Novgorodin ja Vladimirin ruhtinas, ja korotettiin kuoltuaan pyhimykseksi. Aleksanteri on meille tuttu hahmo: Pietarissa on Nevski Prospekt, jonka itäpäässä ratsastaa komea Aleksanteri Nevskin patsas, ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Nevski). Nevski sopi sotilaiden pyhimykseksi, koska hänen kerrotiin voittaneen sekä ruotsalaisten hyökkäysjoukot ja myöhemmin torjuneen saksalaisten kalparitarien hyökkäyksen.

Suomen itsenäistyttyä, Suomenlinnan kirkko muutettiin luterilaiseksi vuonna 1918. Kirkko oli alunperin viisikupolinen, mutta sitä muutettiin vähitellen 1920-luvulla, neljä pientä kupolia poistettiin, mutta isointa keskikupolia ei ollut varaa purkaa moneen vuoteen, joten valokuvia on helppo ajoittaa kupolien määrän perusteella.

Kirkon tornissa on Suomenlinnan majakka, joka morsettaa kirjainta H = Helsinki ja valomerkillä majakka ohjaa meri- ja ilmaliikennettä. Suomenlinnan kirkko on nykyään Helsingin suosituin hääkirkko.

Kulttuurikerrostumia

Linnoitus on täynnä merkkejä historiallisista tapahtumista ja kulttuurikerrostumista vuodesta1748 Ruotsin vallan ajan Sveaborgista 1809 alkaneeseen Venäjän vallan Sveaborg- Viaporin aikaan ja edelleen 1918 itsenäisen Suomen Suomenlinnan aikaan. Suomenlinna liitettiin

Ruotsin kolme kruunua ovat kestäneet yli 250 vuotta.
Uusimmat kerrostumat suojelevat vanhoja kerrostumia. Uusi ränni johtaa sulavia lumia Suomenlahteen 250-vuotta vanhan kiveyksen yli.

Suomi oli autonominen alue Venäjän keisarikunnassa, mutta Suomenlinnan linnoitus kuului kuului keisarikuntaan. Suomi liitti Viaporin Suomen tasavaltaan vuonna 1918.

Bongailen parhaillaan Helsingin vesiposteja ja löysin Suomenlinnastakin kaksi, varmaan niitä on enemmänkin. Suomenlinnassa ei ole vettä, ja se on ollut suuri ongelma koko linnoituksen olemassaolon ajan. Nyt Suomenlinnaan saadaan maailman parhainta Helsingin vettä, vesijohto valmistui vuonna 1990. Tätä Helsingin vettä pitäisi minusta antaa kaikille matkailijoille ilmaiseksi ja avata kaikki Helsingin vesipostit janoisille, niistä voisi täyttää pullonsa ja samalla roskaaminen muovilla vähentyisi ja saisimme lisää mainetta hyvänä ympäristömaana. Vesiposteja voisi designata uusiksi ja niille voisi antaa nimiä; kuten nyt esimerkiksi tuo vasemmanpuoleinen vesiposti, se voisi olla vaikka ”Krapularyyppy”, koska se sijaitsee entisellä kapakkaraitilla ja tuo oikeanpuoleinen voisi muistuttaa taustalla näkyvästä kolhoosista ja nälkää ja janoa kärsineistä punavangeista keväällä 1918 ja sen nimi voisi olla vaikka ”Vapauden lähde”.

Bastionit ovat matalia muureja, pystymuureja, joissa on vesikourut sadeveden valumista varten.  Kalliot ovat osana muurirakennelmaa.

 

Kasematit ovat muuriin rakennettuja asevarastoja ja tykkihuoneita. Linnoituksen kiviaines on graniittia, jota räjäytettiin mustalla ruudilla paikan päällä. 1750-luvulla tykin kuula ei räjähtänyt, vaan se jysähti ruudin antamalla työntövoimalla vihollisen aluksia päin ja aiheutti mekaanisia vaurioita.

Sarvilinna Hessenstein
Sarvilinna Hessenstein kuvattuna vuonna 1920. Valokuvaaja Ivan Timiriasev. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat Finna. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000001h3

Sveaborgin linnoitus rakennettiin Venäjän hyökkäyksiä vastaan ja puolustamaan väylää pääkaupunkiin Tukholmaan. Muurit suojasivat vihollisen laivaston tykkien hyökkäyksiä vastaan ja linnoituksesta ammuttiin mereltä päin lähestyvää vihollista. Tykit käyttivät mustaa ruutia : ”Ruudin merkitys oli siinä, että sodankäynnin käytössä oli merkittävä voima ihmisen ja eläinten lihasvoiman sekä luonnonvoimien (tuuli, tuli, vesi) lisäksi. Käytännöllisempiä muutoksia oli muun muassa että tappamiseen taistelukentällä ei tarvittu enää suurta lihasvoimaa ja vuosien aseen käytön harjoittelua, uudet aseet olivat entistä kalliimpia ts. sodankäynti kallistui. Lisäksi paksuimmatkin linnoituksen muurit pystyttiin murskaamaan kalliilla tykeillä. Ruuti siis vaikutti sodankäynnin ”demokratisoitumiseen” ja loi osaltaan perusteita keskitetyille kuningaskunnille.” Ruudista lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruuti

Viaporin rakentamisen ja käytön aikana kehitettiin  ase- ja räjähdeteknologiassa uusia tehokkaampia tuhoaseita ja -aineita. Musta ruuti vaihtui savuttomaan ruutiin ja myöhemmin kemiallisiin räjähteisiin, mm.dynamiittiin,  joiden kehittämisellä mm. Alfred Nobel vaurastui.

Viaporin rakensivat ruotusotilaat ja vangit. Nykyäänkin rangaistusvangit ovat töissä telineillä, Suomenlinnassa on avovankila.  http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/vankilat/suomenlinnanvankila.html

Linnanpiha

Komendantin talo. Talon edessä Suomenlinnan opaskurssilaiset ahkerina tekemässä muistiinpanoja

Komendantin talo vaurioitui Krimin sodassa ja sen oikea puoli tuhoutui kokonaan.

Päävartiosto exedra ?? Tarkista!

Ekeblad bastioni tuhoutui  – siellä oli Sinebrychoffin kapakka

Tässä on Sininen talo, vaikka se on nykyään keltainen talo. Talon alkuperäinen väri oli ”ryssänsininen”, mm. Helsingin kaupungintalo on nykyään ryssänsininen

#Carita opastaa ja opettaa.

Carita takana on Ehrensvärdin hauta, jonka kummisetä Kustaa III ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_III )suunnitteli, Sergel ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Tobias_Sergel )valmisti pronssiosat ja Stenstam kiviosat. Ehrensvärdin haudasta kerrotaan Kansallisbiografiassa:”Kustaa III:n käskystä tehtiin lopullinen hauta Viaporiin, keskelle Isoa linnanpihaa. Arkku laskettiin hautaholviin kuninkaan läsnä ollessa 5.7.1783, jolloin kuningas itse muurasi lakikiven hopealastalla. Samalla matkalla Kustaa III henkilökohtaisesti laati haudan muistomerkkiä varten luonnoksen, joka perustui osittain Jean Eric Rehnin ideaan, osittain Ehrensvärdin pojan Carl August Ehrensvärdin, piirustukseen. C. A. Ehrensvärd piirsi luonnoksen puhtaaksi, minkä jälkeen kuningas hyväksyi sen. Veistokset tilattiin kuvanveistäjä Johan Tobias Sergeliltä.

Vasta viisi vuotta myöhemmin 1788 legendaarinen kivenhakkaaja Nils Stenstam teki varsinaisen paaden, ja Kuninkaallisen Tiede-, Historia- ja Antikviteettiakatemian jäsenet muotoilivat tekstin. Kun työ oli valmis, laskeutui hiljaisuus taas linnanpihan ylle. Vasta 1800 Kustaa IV Adolf päätti, että muistomerkki saatettaisiin valmiiksi alkuperäisten piirustusten mukaan. Pronssiosien metalli otettiin tykeistä, jotka oli vallattu venäläisiltä Ruotsinsalmen taistelussa 1790. Syksyllä 1807, 35 vuotta Ehrensvärdin kuoleman jälkeen, Kustaa III:n lupaama monumentti valmistui. Vain puoli vuotta tämän jälkeen linnoitus antautui venäläisille.”

Hautamuistomerkissä on teksti: ”Här Hvilar Grefve Augustin Ehrensvärd FältMarskalk Riddare och Kommendeur af Kgl Mjits Orden Omgifven af Sina verk Sveaborgs fästning Armeens Flotta.” ”Tässä lepää Kreivi Augustin Ehrensvärd, sotamarsalkka Ritari ja Kuninkaallisen majesteetin ritarikunnan komentaja työnsä keskellä. Viaporin linnoitus – Armeijan laivasto.” (”här hvilar = tässä huilaa”) Muistomerkissä on esillä roomalaisen laivan keula ja huipulla on kreikkalainen kypärä.

Ehrensvärdistä on julkaistu Kansallisbiografiassa J.J. Gardbergin kiinnostava ja selkeä artikkeli: http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/578

Ehrensvärdin äiti oli omaa sukua Mannerheim.

Serafimiritarikunnan juhla-asuun kuuluvan silkkihuivin yksityiskohta. Kuva: Kortti Kansallismuseosta

Ehrensvärd oli Kuninkaallisen serafimiritarikunnan jäsen. Lisätietoa ritarikunnasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Serafiimiritarikunta

Suomenlinnan kuivatelakan altaassa korjataan ammattitaitoa tarvitsevia pienaluksia.

Telakka lodbruk

Ehrensvärd sai korvaamatonta apua Fredrik af Chapmanilta, joka oli alun perin englantilainen laivastoupseeri. Chapman kehitti uudentyyppisen saaristolaivaston, joka oli nopealiikkeinen ja toimi yhdessä maavoimien kanssa ja tuki varsinaisen laivaston manööverejä.  Saaristofregattityypit saivat nimet: Udema, Hemmema, Turuma ja Pojama. Yläkuvassa pressun alla vanhan mallin mukaisesti rakenettu tykkisluupi.  

Lisätietoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fredrik_af_Chapman

Telakan infotaulu

Suomenlinnan telakalla on korjattavana nyt 2017-keväällä vanha jäänmurtaja Tarmo, sen keltaiset piiput mustine yläosineen näkyvät vasemmalla. Tarmo hinataan korjausten jälkeen Suomen Merimuseoon Kotkaan, johon se on sijoitettu pysyvästi. http://www.merikeskusvellamo.fi/

Suomenlinnan Telakan vieressä on venäläisten rakentama entinen sotilassauna.

Telakan seutu on suojeltu Pokemonien metsästäjiltä:

Pokemon No-Go

 

ja täällä tuuleeeeeee!

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s